Ilkka Arola _René Garmider Photography

Haastattelussa Ilkka Arola, Turku Jazz Festivalin vuoden artisti 2019

24.2.2019 Uutiset

Trumpetisti ja säveltäjä Ilkka Arola on kartuttanut sävelkieltään opintomatkoilla ympäri maailman. Turku Jazz Festivalille hän tuo toista albumiaan viimeistelevän musiikillisen keitoksensa, Ilkka Arola Sound Taginen. Vuoden artisti nousee Logomon lavalle myös Turku Jazzin 50-vuotista historiaa kunnioittavan All Stars -kokoonpanon riveissä.

Turkulaislähtöiselle trumpetisti Ilkka Arolalle ei ollut mitenkään itsestään selvää palata kaukomaille suuntautuneilta musiikin opintomatkoiltaan Suomeen. Syynä olivat Pohjos-Afrikan ja Lähi-Idän mausteiset rytmit ja sävelkieli, joihin Arola oli lähtemättömästi ihastunut.

– Päätös Turkuun palaamisesta kypsyi ajan mittaan. Toki oma vaikutuksensa takaisin tulemiseen oli myös siinä, että lähisukulaiseni ja perheeni asuvat täällä.

– Turussa kiehtoo paikallisuus ja lähikulttuurin esillä olo. On tarpeellista ja hienoa, että kulttuuria tehdään muuallakin kuin Helsingissä. Täältä käsin voin tehdä myös muualle suuntautuvaa musiikkityötä, kertoo Arola.

 

Musiikin saralla Turussa

– Trumpetti ei ollut ainut instrumentti, joka lukioaikana minua kiinnosti. Olin innostunut myös rumpujen soitosta. Siihen aikaan ei Turussa kuitenkaan pystynyt opiskelemaan jazzin soittamista trumpetilla, ja opettajani oli kanssani lirissä, kun halusin soittaa muutakin kuin klassista ohjelmistoa. Lukion jälkeen siirryin sitten jazzin pariin.

– Elokuvamusiikki on mielenkiintoisinta klassista musiikkia mitä tiedän. Se on osaltaan vaikuttanut omaan musiikin tekemiseeni. Kuulen klassisen musiikin vaikutuksen elokuvamusiikissa vahvasti, mutta en sanoisi, että klassinen musiikki olisi eritoten läsnä omassa tuotannossani, pohtii Arola.

– Soitan Turku Jazz Orchestrassa ja toimin myös pedagogina, sillä opetan Turun Seudun Musiikkiopistolla trumpetin soittoa. Oma bändini Ilkka Arola Sound Tagine sekä Jaakko Laitinen & Väärä Raha koostuvat lähinnä Helsingissä asuvista muusikoista, joiden kanssa keikkamatkat vievät ympäri Suomea ja Eurooppaa.

 

Arabimusiikki vei Palestiinaan

Arola suoritti maisteriohjelmansa Tanskassa Nordic Master of Global Music- osastolla (Glomas), joka on Sibelius-Akatemian ja Aarhusin Royal Academy of Musicin yhteiskoulutusohjelma.

– Kiinnostuin alun perin arabimusiikista sen eksotiikan vuoksi. Tarkemman tutkimisen myötä musiikkityyli avautui minulle kuitenkin paljon monimuotoisemmin päästessäni pintaa syvemmälle. Yksi ensimmäisistä arabimusiikin pariin innoittavista muusikoista oli arabitrumpetisti Ibrahim Maalouf. Hänen soittotyylinsä laulavuus ja inhimillisyys koskettivat minua ja imitoin hänen soittoaan levyltä.

– Glomasilla oli kontakteja Syyriaan ja Afganistaniin, mutta niiden vaikean turvallisuustilanteen vuoksi kohdemaakseni valikoitui Palestiina.

– Alun perin lähdin ulkomaille etsimään uutta tapaa soittaa trumpettia – toisenlaista, kuin jazztradition tarjoama. Ennakkoon olin suunnitellut opiskelevani ja tutkivani Palestiinassa syvällisemmin lähinnä arabimusiikin modaalista rakennetta, mutta paikan päällä traditiosta paljastui paljon muutakin, kuten rytmien monet eri tasot. Olin aivan myyty!

– Kolmen kuukauden ajanjakso Palestiinassa oli vahva kokemus. Ennakko-odotukseni olivat aika hurjat maan poliittisen tilanteen takia. Saapuessani Ramallahiin asiat olivat kuitenkin vielä aika hyvällä tolalla. Myöhemmin tilanne alkoi asuinympäristössäni hankaloitua, ja ihmisiä kuoli levottomuuksissa päivittäin. Aina etukäteen piti miettiä ja katsoa, onko turvallista mennä juuri tänään johonkin tiettyyn kaupunkiin, kuten Betlehemiin. Tulenaran tilanteen takia Palestiinan seutuvilla ei järjestetty oikeastaan mitään keikkoja. Ihmiset eivät halunneet juhlia, vaikka olisi voinut kuvitella musiikin ja konserttien olevan hyvää sielunhoitoa.

– Oleskeluni Palestiinassa oli todella silmiä avaavaa, mutta samalla se muodostui erittäin antoisaksi treeniperiodiksi. Vaimonikin asusti siellä kanssani hetken aikaa, mutta vietin monta kuukautta yksin pelkästään keskittyen musiikkiin. Voisin sanoa, että menin vuorille luolaan ja tulin sieltä uutena ihmisenä ulos, naurahtaa Arola.

– Aloin opiskella paikallisten muusikoiden ja opettajien ohjauksessa Edward Said National Conservatory of Music -laitoksessa. Arabimusiikin tuntevia trumpetisteja ei konservatorion pedagogeista löytynyt, mutta kävin monien muiden arabisoittimien soitonopettajien tunneilla. Perinnemusiikin mestari ja arabibouzoukin soittaja Tareq Abboushilta sain ohjausta maqam-perinteen lainalaisuuksista. Abboushi oli tehnyt uraa Amerikassa jazzpianistina, joten hän tunsi oman taustani jazzin osalta mainiosti. Monikaan ei opinahjossa osannut hyvin englantia, mutta me saatoimme keskenämme puhua musiikista syvällisesti yhteisen kielen ansiosta. Opiskelin myöhemmin Malissa ja siellä yritin ymmärtää ja puhua afrikanranskaa, mutta aika mahdotonta se oli kouluranskasta huolimatta, muistelee Arola.

– Pian rupesin Ramallahissa opiskelemaan myös arabialaisen luutun eli oudin soittamista. Mukaan tulivat lisäksi arabiperkussiot ja ney-huilu.

– On mielenkiintoista tutkia soitinten ilmaisuedellytyksiä eri näkökulmista. Jokaisella instrumentilla on omat ominaispiirteensä, mahdollisuutensa ja rajansa, eikä sama, minkä voi soittaa vaikka oudilla, onnistukaan enää neyllä tai trumpetilla.

– Lopulta huomasin, että monet arabimusiikin rytmiset ja modaaliset ilmiöt löytyvät myös lähempää – suomalaisesta kansanmusiikista ja jazzistakin – mutta niiden esitystapa arabimusiikissa on minulle selkeämpi ja helposti lähestyttävämpi, selvittää Arola.

 

On lupa soittaa ilman tutkintoakin

– Suomalaisessa koulutuksessa annetaan opiskelevalle muusikolle oivia työvälineitä, ja voin olla pelkästään tyytyväinen siihen, miten muusikkous on minulle koulutuksen myötä avautunut. Opiskeluaikana muistan tosin ajatelleeni, että koulustamme valmistuu vain oman tonttinsa hallitsevia trumpetisteja, pianisteja ja muita soittajia. Sittemmin ymmärsin, että tuon yhden soittimen kautta tapahtunut koulutukseni on kehittänyt minua niin pitkälle, että osaan musikaalisesti lähestyä sellaisiakin soittimia, jotka eivät ole teknisesti niin hyvin hallussani kuin trumpetin soitto.

– Kansanmusiikkiosastolla multi-instrumentaalisuus on itsestäänselvyys, jazzpuolella ei niinkään. Onhan toki niitä, jotka soittavat taitavasti kahtakin eri instrumenttia, mutta omasta mielestäni kannattaa olla utelias ja kokeileva. Ei tarvita maisterintutkintoa jokaisen soittimen soittamisessa ennen kuin voi sitä käyttää.

– Sibelius-Akatemiassa Glomas-ohjelman opiskelutilat sijaitsivat kansanmusiikkiosaston kyljessä, ja sen vuoksi sain kosketuksen suomalaiseen kansanmusiikkiin. Glomas-opintojen aamut alkoivat harjoituksilla, joissa tarkoituksella jouduimme omalle epämukavuusalueellemme. Ohje saattoi kuulua: ”Nyt on sinun improvisoidun tanssisi vuoro taputusten, jalkapoljentojen ja laulun päälle!” Jossain vaiheessa sitä turtui, eikä jaksanut enää jännittää, vaan heittäytyi mukaan ja antoi mennä vaan. Se olisi terveellistä ihan meille kaikille, hymyilee Arola.

 

Musiikki ja uskonto

– Maisterintyössäni käsittelin muun muassa uskonnon vaikutusta musiikkiin. Palestiinassa uskonnon vaikutus näkyi arjessa aivan toisella tapaa kuin täällä: kun meni kauppaan, heti aukioloajoista tai tarjonnasta näki, ovatko nämä muslimeja, kristittyjä vai juutalaisia. Rukouskutsuja sai kuulla koko ajan, ja mukanani oli taskunauhoitin niiden äänitystä varten. Osa rukouksista oli siinä hetkessä laulettuja, mutta osa nauhoitteita.

– Uskonnolliset sävelmät tekivät minuun kaikkein suurimman vaikutuksen. Näistä esimerkkinä haluan mainita sufi-musiikin. Sufi-uskonto edustaa islamin mystisempää puolta ja koin sufi-laulut erityisen voimakkaina ja läsnäolevina. Tämän kokemuksen myötä halusin ensimmäistä levyä tehdessäni ottaa yhdeksi aiheeksi hengellisyyden. Sävelmässä From the Depths of the Earth luonto valikoitui eräällä lailla säveltutkielman aiheeksi. Siinä, miten luontoa voi pelätä, kunnioittaa ja rakastaa samaan aikaan, voi olla jotain samankaltaista, jota uskovainen tuntee omaa jumalaansa kohtaan. Kutsuisin sitä henkisyydeksi tai hengellisyydeksi, joka liittyy läsnä olemiseen ja heittäytymiseen musiikilliseen tilanteeseen. Jos ei soittaja itse ole läsnä ja kappaleessa sisällä, niin miten sitten voi olettaa, että yleisökään olisi?

 

Kanssamuusikot ja narratiivit

– Kanssamuusikoissa arvostan hetkessä olemista: kun soitetaan jotain biisiä, niin sitten oikeasti ollaan siinä sisällä, eikä missään vaiheessa autopilotilla. Omissa kappaleissani yritän löytää taustalle jonkin tarinan, vaikkei sävellyksessäni alun perin olisi ollutkaan mitään yksilöityä aihetta.

– Omalle bändilleni sävellän kaikki biisit ja myös aika pitkälle sovitan, mutta muut soittajat tuovat kappaleisiin kukin oman ilmeensä. Tulevalla Sound Taginen levylle sovitimme kappaleet aika lailla tiiviiksi, mutta live-esiintymisissä haluamme tietysti avata niitä enemmän. Silloin tarjoutuu paremmin mahdollisuuksia lähteä uusiin suuntiin. Tässä projektissa itse näen silti tarpeelliseksi pysyä samassa viitekehyksessä improvisaatiosta huolimatta. Nautin kyllä myös aivan vapaasta soittamisesta, jolloin ei tiedä yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Joitakin muusikoita ei verbaalinen tarina sävellyksen takana juurikaan kiinnosta. Heille on jo tarpeeksi hienoa oman instrumentin soittaminen, sen ilmaisuvoiman etsiminen ja kehittyminen soittajana. Olen iloissani, että omaan bändiini on nyt valikoitunut sellainen porukka, jota kiinnostaa kuunnella ja eritellä soittamisen ilmaisua samaan suuntaan taustatarinan pohjalta. Yleisön palaute on ollut tämän toimintatason puolella selvästi, sillä hekin ovat olleet fiiliksissä löytäessään jonkin syvällisemmän kokemustason meitä kuunnellessaan.

 

Säveltämisestä

Arolan puhelimen äänityssofta on koko ajan käytössä sävellyksiä varten. Haastattelupäivänäkin hän on tehnyt iltapäivään mennessä jo kolme äänitystä.

– Säveltämiseni lähtee yleensä siitä, että otan jonkin soittimen käteen. Useimmin kyseessä on sellainen soitin, jota en osaa soittaa kovin hyvin, yllättää Arola.

– Työhuoneeni on täynnä erilaisia soittimia, lähinnä torvia, kielisoittimia ja rumpuja. Monet niistä ovat ulkomaan matkoiltani tuotuja tai internetistä tilattuja. Jos minulla on trumpetti kädessä, erittelen soittamista tahtomattani musiikinteoria mielessäni. Siksi sävellän ja soitan korvalla käyttäen mieluummin apuna instrumenttia, jota soittaessa en tiedä mitä teen. Säveltämisessä kartan kikkailua ja pyrin yksinkertaisuuteen.

– Arabimusiikissa esiintyviä mikrointervalleja varten on kehitetty neliventtiilisiä erikoistrumpetteja. Soittajan pitää silti osata virittää jokainen ääni aina kohdalleen, vaikka koneisto onkin auttamassa. Mikrointervallien tarkka soittaminen vaatii sinnikästä kuulon treenaamista. Kielisoittimissa pystyy aika hyvin nauhojen avulla arvaamaan, mistä kohdin pitää kieltä painaa, mutta puhaltimissa ja laulussa joutuu käyttämään herkkää sävelkorvaa ja tekniikkaa.

 

Nimityksestä

– Turku Jazz Festivalin vuoden artisti -nimitys on hieno kunnianosoitus. Olen viimeiset kymmenen vuotta uhrannut melkein kaiken aikani musiikille. On mukava huomata, että vaikka suomalainen jazz nojaa melko paljon amerikkalaiseen jazzperinteeseen, tekemäni maailmanmusiikkivaikutteinen jazztuotanto nähdään myös arvokkaana.

– Nimitys auttaa uskottavuuden luomisessa. Musiikkia ja sävellyksiä syntyy kyllä, mutta niiden julkaisemiseen tarvitaan taustajoukkoja ja yhteistyökumppaneita. Tällaisten nimitysten avulla pystyy vakuuttamaan eri tahoja paremmin.

– Sound Taginen toinen levy on jo äänitetty, ja toivon mukaan saamme sen ulos syksyyn mennessä. Väärän Rahan kanssa julkaisemme marraskuussa seuraavan levyn, Kokko Quartetin kanssa valmistelemme ensimmäistä yhteistä albumia ja kaikenlaista muutakin projektia on luvassa, lupaa Arola.

 

… ja sitten se oudoin keikka

– Eriskummallisin esiintymistilanne tähän mennessä taitaa olla Angry Birds -keikka, jossa soitimme pelin tunnusmusiikkia lentokentän lähtöaulassa tunnin verran yhtämittaisesti. Siivitimme teemalentoa muistaakseni Singaporeen, virnistää Arola.

 

Teksti: Eija Talo-Oksala
Kuva: René Garmider

Pe 8.3.2019 klo 18 Turku Jazz All Stars, Teatro-galleria, Logomo
La 9.3.2019 klo 18 Ilkka Arola Sound Tagine, Teatro-galleria, Logomo 

Osta liput: Lippu.fi

 

Jaa →