Turkulaislähtöinen kontrabasisti Ville Herrala on julkaissut ensimmäisen sooloalbuminsa, ja juhlistaa sitä soolokonsertilla Turku Jazz Festivalin avausiltana Bar Ö:ssä. Pu: -nimeä kantava levy koostuu improvisoiduista tutkielmista, ja täysin improvisoitu konsertti kuullaan myös Turussa. Suomen arvostetuimpiin basisteihin kuuluva Herrala kertoo työstään Turku Jazz Festivalin haastattelussa.

Ville Herrala, 40, on yksi lenkki Turusta lähtöisin olevien tai tänne pysyvästi kotiutuneiden jazzikkaiden kontrabasistien suolikielisessä ketjussa. Pasi Lyysaari, Sampo Lassila, Vesa Saloranta ja Timo Saario ovat Herralan hengenheimolaisia; heillä kaikilla on kokemusta mitä erilaisimmista musiikinlajeista aina klezmeristä, klassisesta musiikista, rock’n’rollista ja modernista kansanmusiikista lähtien. Ville Herrala ansaitsi ensimmäiset ammatilliset kannuksensa tunnetun Piirpauke-yhtyeen riveissä 2000-luvun alussa. Silloin häneen saattoi törmätä vaikkapa Turusta Tukholmaan ja takaisin vieneellä Folklandia-risteilyllä.

Nyt muusikko Ville Herralan erottaa edellä mainituista kollegoista se, että häneltä on juuri ilmestynyt oma kontrabassolla soitettu sooloalbumi Pu: (We Jazz Records). Siinä on 14 miniatyyriä kontrabassolle. Levy on omistettu hänen pojalleen Aarnille.

Nimenä Pu: voi viitata vaikkapa puuhun, ulosteeseen, alkuaine plutoniumiin tai polyuretaaniin. Kannen tiikerin turkista muistuttavat värit taas tuovat mieleen Piin elämä -elokuvan ja -kirjan. Haastattelua tehtäessä Ville Herrala sanookin istuvansa levyn kansikuvaksi valitun Janne Huttusen taulun edessä.

– Kaikki nuo mainitsemasi mielikuvat ovat yhtä relevantteja, sillä sellaiseenhan instrumentaalimusiikilla ja erityisesti improvisoinnilla pyritään. Jokainen kuulija luo oman mielikuvansa ja tunnelmansa kuulemastaan musiikista, Ville Herrala toteaa.

Levy on äänitetty jo kolme vuotta sitten Abdissa Assefan Ambience-studiossa Helsingissä kahden päivän aikana. Materiaalia kertyi kaikkiaan neljän tunnin verran kuin itsestään. We Jazz -levy-yhtiön vetäjä Matti Nives ei halunnut kiirehtiä julkaisemisen kanssa.

– Musiikki on improvisoitua soittoa ja erilaisilla efekteillä täydennettyä. Käytin erilaisia soittotekniikoita, päällekkäisiä äänityksiä, syömäpuikkoja ja rumpupalikoita. Levylle olen sitten valinnut 14 kappaletta siten, että sekä kokonaisuudessa että yksittäisissä kappaleissa säilyy narratiivisuus. Kokonaisuus tarkoittaa sitä, että tämä oli nyt tässä. Tarkoitukseni ei ole julkaista äänittämästämme materiaalista lisäalbumeja.

Ville Herrala esiintyy kontrabassoineen tämänvuotisen Turku Jazz Festivalin avauskonsertissa 5.3. Bar Ö:ssä soolona. Toisena esiintyjänä on niin ikään turkulaislähtöinen Freezer-kolmikko. Herrala muistuttaa, että hänen konsertissaan ei kuulla uuden albumin materiaalia sellaisenaan, vaan konsertti on oma täysin improvisoitu kokonaisuutensa. Hän esiintyy tilaisuudessa täysin akustisesti.

Basistin Turun jälkeinen esiintyminen on maaliskuussa 19.3. Helsingin Savoy-teatterissa pianisti Kenny Barronin ja basisti Dave Hollandin yhteisen trion konsertin aloittajana.

– Dave Holland onkin yksi suosikkibasisteistani. Hän on tehnyt kaksi soololevyä soittaen yhdellä selloa ja toisella kontrabassoa. Molemmat on julkaissut ECM-levy-yhtiö. Parivaljakon uuden trion musiikki taas on traditioon nojaavaa ja svengaavaa jazzia.

Ville Herralan suosikkibasistien listalta löytyy varsin perinnetietoisia soittajia: Ray Brown, Wilbur Ware, Charlie Haden ja Red Mitchell. Joukkoon kuuluvat myös sähköisen instrumentin taitajat – Herralan ensimmäinen vaikuttaja ja alkusysäyksen antaja, jopa idoli, on niin sanotun peukalobasson ässä Mark King Level 42 -yhtyeestä. Toinen sähköinen vaikuttaja on ollut monessa mukana toimiva basisti-tuottaja Pino Palladino.

Juuri Mark Kingia ja taitavaa Toto-yhtyettä on kiittäminen siitä, että turkulainen musiikin opiskelija 1990-luvun alussa vaihtoi klassisen kitaran ensin sähköbassoon ja neljä vuotta myöhemmin kontrabassoon. Totossa Ville Herralaa ovat viehättäneet ennen muuta bändin soittajien erinomaiset käsityöläistaidot. Totosta löytyy musiikin seppiä ja vaattureita.

Suoritettuaan Turussa Laivaston soittokunnassa varusmiespalveluksensa Ville Herrala siirtyi opiskelemaan Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle vuonna 2000. Musiikin maisteri on tähän mennessä ollut mukana noin 30 jazzorkesterissa ja osallistunut yli 60 albumin levytykseen.

Tätä nykyä Ville Herralalla on keikka keskimäärin joka kolmas päivä.

– Voin sanoa, että freelance-muusikkona ammatillinen tilanteeni on hyvä. Minut tunnetaan, ja katsotaan, että minuun ja soittojälkeeni voidaan luottaa. Pyrin siihen, että soittoni on eri yhteyksissä sekä funktionaalista että vuorovaikutteista aina kulloisenkin tilanteen mukaan. Jokainen keikka on myös käyntikortti, jolloin myös työmoraalin pitää olla kunnossa ja kohdallaan.

– Aika ajoin itsekriittisyys ja “luterilainen piiskaus” menevät liiankin pitkälle. Minun on vaikeata olla oikein tyytyväinen omaan soittooni. Parannettavaa löytyy aina. Omaa soololevyään valmistelevan kollegani Antti Lötjösen kanssa jaamme tässä suhteessa yhtenevät tuntemukset.

Ville Herrala ei halua kiirehtiä sooloprojektinsa työntövoiman kanssa. Keikkoja on Pu:n myötä tulossa, jos ovat tullakseen, mutta ainakin teosta on hänen konserteissaan tarjolla. Toisaalta useista bändiprojekteista esiin nousee taas aktivoituva PLOP-trio. Sitä basisti pitää nyt ykköskohteena. Se on demokraattinen yksikkö.

– Omakin yhtye voi olla tulevaisuudessa mahdollinen, mutta ainakin nyt PLOP vie mukanaan. Teemme Mikko Innasen ja Joonas Riipan kanssa ainakin YLE:lle radionauhan ja katsomme jos kohta se poikisi myös levyn tekoa.

Teksti: Jarmo Wallenius
Kuva: Sami Heiskanen

To 5.3.2020 klo 19, Turku Jazz in Flames: Ville Herrala Solo + Freezer, Bar Ö

Osta liput: Tiketti